|
Kuulumiset2007 | 2008 | 2009 | 2010 | Kaikki Kaikki kuulumiset(Uusimmasta vanhimpaan) 31.5.2010 Kirjallisuutta ja kesän treeniohjelmaa
Tilasin (erinäisten kommellusten ja tiivin ja tuskastuttavan etsinnän tuloksena) tuossa puolitoista viikkoa sitten neljä eri koiriin liittyvää kirjaa: Rauhoittavat signaalit (Turid Rugaas), Mine! (Jean Donaldson), Control Unleashed (Leslie McDevitt) sekä Other End of the Leash (Patricia McConnell). Kolme ensiksi mainittua ovat jo saapuneet, Rauhoittavat signaalit olen jo lukenut, Control Unleashed on puolessa välissä ja Mine!:n olen aloittanut. Rauhoittavat signaalit (kirjoittanut: Turid Rugaas) Aloin haukotella ja räpytellä silmiä ja liikkua oikein hitaasti Jipon nähden tällaisissa tilanteissa. Nykyisin Jipolla ei ole mitään ongelmia kullkea sohvan takaa ja välillä se jopa juoksee siitä. Sänkyyn hyppääminenkin sujuu. Viikko sitten viikonloppuna ukosti ihan tässä yläpuolella ja Jippo hermostui siitä jossain määrin, jolkotteli ympäri asuntoa, yritti mahtua sohvapöydän alle yms. Yleensä ei olla reagoitu ukkoseen juuri mitenkään ihan sen takia, ettei Jippo saa meistä sellaista kuvaa, että ukkosta tarvitsee pelätä. Tällä kertaa asetuin kuitenkin lattialle istumaan, venyttelin, haukottelin, räpyttelin, maiskuttelin ja pian Jippo tuli ja asettui vähän matkan päähän matolle nukkumaan. Löytyy ainakin Akateemisesta kirjakaupasta. Mine! (kirjoittanut: Jean Donaldson) Löytyy ainakin Koirakoulu Vision nettikaupasta. Control Unleashed (kirjoittanut: Leslie McDevitt) Löytyy mm. agi.fi:n verkkokaupasta. The Other End of the Leash (kirjoittanut: Patricia McConnell) Löytyy ainakin Akateemisesta kirjakaupasta. Ollaan nyt tosiaan Jipon kanssa vähän alle pari viikkoa harrastettu naksutinkoulutusta ja Jippo on tänä aikana muuttunut rauhallisemmaksi mutta samalla kuitenkin innokkaaksi ja keskittyväksi. Kontakti on parantunut huimasti ja koulutukselle näkyy valoa tunnelin päässä. Jiposta selvästi näkee, että se pitää siitä, että se saa itse pähkäillä mitä sen täytyy tehdä, että kuuluu naksahdus ja saa namin. Tämä lisäaivotyöskentely on sille myös hyvää henkistä stimulointia ja ensimmäisten naksutinkoulutuspätkien jälkeen Jippo usein asettuikin jonnekin läähättämään ihan kuin olisi ollut pitkälläkin lenkillä. Yhdistettynä Control Unleashedin rauhoittumisharjoitukset ja tämä uusi tapa oppia asioita saavat mitä luultavimmin ihmeitä aikaan, kunhan itse vaan jaksaa puuhailla niiden ja Jipon parissa. Uusista kirjoista ja Jipon innokkuudesta naksutinta kohtaan on kyllä herännyt kiitettävä koulutuskärpänen, joten eiköhän tässä kesän mittaan tule aika paljon tehtyä kaikkea. Viime vuoden puolella tämän vuoden tavoitteiksi asetin BH-kokeen, TK1:n sekä agilityongelman poiston. TK1:n asti ei välttämättä ehditä kisata, mutta ainakin parit möllitokokokeet sekä ehkä alokaskokeetkin voitaisiin käydä katsastamassa. Olen suunnitellut kesälle treeniohjelmaa seuraavan mallin mukaan: Kesäkuu:
Heinäkuu:
Heinäkuulle tulee varmasti vielä lisää juttuja samoin kuin elokuulle, mutta koska olen vasta puolessa välissä Control Unleashedia, uskon saavani loppukirjan myötä tarpeeksi ideoita heinä- ja elokuulle. Päätarkoituksena kesän aikana on saada Jippo toimimaan rauhallisesti ja keskittyneesti ja parantamaan meidän keskinäistä kommunikaatiotamme ja yhteistyötämme. Noudon harjoittelua varmaan harjoitellaan pitkin kesää. Syyskuulle sentään on jo mietittynä mitä silloin tehdään. Syyskuu:
Sitten syys-lokakuussa voitaisiin kokeilla ensimmäisiä möllitokokokeita ja alokasluokan kokeita ja jos ne menevät hyvin niin aloittaa avoimen luokan liikkeiden opettelu. Haaveena olisi, että ehkä ensi keväällä voitaisiin koittaa taas agilitya. Siihen on melkein vuosi, mikä kuulostaa aika pitkältä ajalta, mutta haluan saada Jipolle kunnollisen rauhoittumispohjan ennen kuin yritetään taas, ettei tule kiirehtimisen takia hirveitä takapakkeja. 19.5.2010 Naksutin!
Eilen eläinkauppashoppailulla tarttui mukaan naksutin. Jippo kun on tuntunut oppivan hyvin niin, että se itse tarjoaa jotain tiettyä käytöstä ja saa siitä sitten palkan. Tähän mennessä "palkkasanana" on ollut "hyvä", mutta nyt parin päivän naksuttelulla huomaa miten paljon tehokkaampi naksutin on. Naksuttimessa naksahdus on aina saman kuuloinen ja ääni on niin nopea, että sillä ehtii hyvin merkkaamaan juuri sen oikean hetken halutusta käytöksestä kun taas sanottu sana voi tulla joka kerta eri äänensävyllä tai sanottua eri korkeudelta ja sanan sanomisessa kestää niin kauan, että koira saattaa ehtiä tehdä jo jotain muuta halutun toiminnan lisäksi ennenkuin sana on lopussa. Tänään mm. sain Jipolle opetettua naksuttimella muutamassa minuutissa varsin varmaksi pakasterasian kannen koskemisen tassulla (harjoiteltiin tätä myös viime kesänä kun käytiin agilitykurssilla, mutta Jippo ei koskaan tuntunut ihan kunnolla älyävän mikä kyseisen läpyskän tarkoitus on ja välillä koski nenällä, välillä vahingossa tassulla). Noutokapulatreeneissä ollaan noudatettu näitä ohjeita (tällä hetkellä mennään kohdassa 9). Aiemmin suullisella kehulla, nyt varmaan aloitetaan melkeinpä alusta naksuttimen kanssa, että ajoitus saadaan tarkemmaksi ja sitä kautta Jipolle selvemmäksi mikä on se tietty toiminto, mitä halutaan. 8.2.2010 Fiksu koira, tyhmä omistaja
Intouduinpa sitten kokeilemaan, että miten Jipolla jäi päähän eilinen harjoitus. Noutokapula oli ensin lattialla ja Jippo yritti kerran tassulla sitä pyöräyttää, mutta kun siitä ei tapahtunut mitään, mutta nenällä koskemisesta tuli kehu ja palkka, tassuttelu jäi taas siihen. Muutaman kosketuksen jälkeen kehu ja palkka alkoi tulla vain keskiosan koskemisesta ja Jippo tajusi hyvinkin nopeasti mikä on homman nimi. Sitten noutokapula siirtyi taas polvien päälle ja parin kosketuskerran jälkeen Jippo otti kapulaa vähän jo suuhun. Tässä vaiheessa tuli tietysti hirmuiset kehut ja palkka, mutta pahaksi onneksi Jippo ei pitänyt kapulasta kiinni enää kun kehusana tuli, joten kapula putosi ikävästi kolahtaen lattialle ja Jippohan tietysti tätä säikähti. Teki kyllä mieli hakata itseään sillä noutokapulalla päähän. Olisi nyt voinut tuolin laittaa niin, että jos noutokapula tippuu niin se tippuu matolle, eikä kolahtaisi niin pahasti, mutta eipä käynyt mielessä. No, siirryin sitten niin, että jos noutokapula tippuisi uudestaan, se tippuisi matolle (joskin aikomuksena oli, ettei se enää tippuisi, vähän valppautta vain peliin). Vaan ehei, Jippo istahti vähän matkan päähän katselemaan operointia ja pisti jopa maaten, eikä tuntunut olevan kiinnostunut enää koko hommasta. -_- Jesh, hyvin tehty. No, panin kapulan vähäksi aikaa taas maahan ja kehuin ja palkkasin vuolaasti keskiosaan koskemisesta, kun maassa oleva kapula kyllä herätti kiinnostuksen. Nostin kapulan taas polvien päälle, kutsumalla Jipo tuli taas luokse ja alkoi ihan iloisesti kosketella kapulaa keskiosasta, josta tuli taas kehu ja palkka. Muutaman toiston jälkeen aloin ihmetellä, että mitä ihmettä se koira tekee, kun yhden kosketuksen jälkeen se alkoi peruuttaa, katsoi odottavasti, peruutti vähän lisää ja katsoi taas odottavasti, ihan kuin siitä olisi pitänyt palkata. Kutsuin Jippoa taas lähemmäs ja se koski kapulan keskiosaan, sai kehun ja palkan ja alkoi taas peruuttaa. Mietin jo että ei kai se nyt pelästynyt noin paljon sen kapulan tippumisen takia. Kutsuin Jipon vielä kerran lähemmäs ja kosketusta kehuessa tajusin mikä mätti, kehu olikin tullut muutamalla edellisellä toistolla juuri sillä hetkellä, kun Jippo veti päänsä pois kapulasta sen sijaan, että kehu olisi tullut juuri sillä hetkellä, kun nenä osuu kapulaan. Taas olisi voinut hakata itseään kapulalla päähän. No, lopputreeni menikin sitten niin, että kapula oli lattialla ja silmä kovana tiukkasin juuri sitä hetkeä kehulle kun nenä osuu kapulaan, että saatiin taas vahvistettua se, että on kiva mennä kapulaan päin, eikä kapulasta pois päin. Että näin tänään. Herkkunamitkin loppuivat, eli huomenissa luultavasti tiedossa joko lepopäivä tai sitten namiostokset ja pikkuisen lisää treeniä. 7.2.2010 Fiksu koira
Tänään kokeiltiin noutokapulajuttuja ihan huvin vuoksi ja vähän eri metodilla kuin aiemmin. Aiemmin noutokapulan suuhun ottaminen on yritetty yhdistää johonkin tosi hauskaan, kuten esim. ulkoilemaan lähtemiseen, mutta Jippo ei ole oikein vielä yhdistänyt, että noutokapula olisi maailman ihanin asia ruuan jälkeen, johtuen ehkä siitä, että kerrostalossa asuessa ehtii kulua aika paljon aikaa, että hissi on oikeassa kerroksessa ja että sillä pääsee alas ja vihdoin ulos, sen jälkeen kun noutokapula on käynyt suussa. Tänään kokeiltiin sitten niin, että noutokapula oli maassa ja ensin joka kerta kun Jippo vähänkin kosketti noutokapulaa kuonolla tai tassulla tuli kehu ja heti perään nami. Jippo kekkasikin idean nopeasti ja alkoi tassuilla noutokapulaa hyvinkin innokkaasti. Tässä vaiheessa siirryttiin siihen, että kehu ja nami tulikin vain, jos noutokapulaa kosketti kuonolla. Muutaman palkkaamattoman tassukosketuksen jälkeen Jippo seisahtui hetkeksi ja ihan selvästi siellä joku herne poukkoili, vaikka välillä sitä epäileekin, että onko ton eläimen päässä mitään, koska hetken päästä Jippo kokeili noutokapulan koskemista nenällä ja kun siitä tuli kehu ja palkka, tassulla huitominen loppui kokonaan. Muutaman toiston jälkeen kun nenä alkoi mennä namista suoraan noutokapulalle ja siitä namille ja taas noutokapulalle nostettiin astetta hieman. Panin noutokapulan polvieni päälle ja pari kertaa Jippo sai kehun ja palkan kun koski noutokapulaa mistä kohdasta tahansa ja kun se kerran vahingossa koskikin leveän osan sijasta kapeaan keskiosaan, tuli mahtavat kehut, jonka jälkeen kehua ja namia ei tullutkaan enää paksun osan koskemisesta vaan pelkästään keskiosan koskemisesta ja oli ihan yllättävää huomata miten nopeasti Jippokin huomasi tämän ja alkoi koskea kuonolla pelkästään kapulan keskiosaan ja alkoi jo pariin otteeseen ottaa kapulasta kiinni, mistä tuli tietysti ekstrakehut. Tällä kertaa jätettiin treeni tähän, ettei mentäisi liian nopeasti liian paljon eteenpäin, mutta ainakin Jipon asenne noutokapulaa kohtaan muuttui huomattavasti. Nyt noutokapula on se "anna mä kosken sitä, jee jee!"-esine sen "ai taas tää, no okei, jos nyt tän kerran otan sen suuhun mut ihan pikasesti vaan"-esineen sijaan. 19.1.2010 Vuoden 2010 ensimmäinen näyttely
Viikonloppuna käytiin pyörähtämässä Lahdessa parin viime vuoden aikana jo perinteeksi muodostuneessa Lahden ryhmänäyttelyssä. Näyttelypaikan lattia oli todella liukas ja Jippohan sitten luisteli siellä oikein olan takaa. Tulokseksi tuli AVO-H hyvin tiukalta tuomarilta.
24.12.2009 Leppoisaa joulunaikaa
 Lahjaluu on kaivettu esiin paketista, kaluttu, haudattu, aiheuttanut melkein jouluisen tapaturman olemalla haudattuna sellaiseen paikkaan, että siihen meinasi liukastua, kaluttu uudelleen, tuotu säilöön äiskälle ja haettu pienen lepohetken jälkeen uudelleen kaluttavaksi ja haudattavaksi ja muutaman tunnin uurastuksen jälkeen siitä sai hyvän unikaverin, jonka vieressä oli oivallista nukkua tämän suuren kaluamisponnistuksen jälkeen. 17.12.2009 Vuosi 2010
Pikkuhiljaa alkaa tämä 2009 loppua, joten on aika vähän miettiä mitä tavoitteita ja mitä puuhasteluja sitä ensi vuodelle keksisi. Tämmöisiä on nyt ollut mielessä:
Ei kovin monta kohtaa, mutta melko työllistäviä sisällön kannalta, joten eiköhän noissa riitä meille tarpeeksi puuhaa yhdeksi vuodeksi. Jos käykin jotain yllättävää ja nuo on "hoidettu pois alta" nopeasti niin sitten voidaan jatkaa enemmän tokon avoimen luokan liikkeitä, mutta luulenpa, että tähän varasuunnitelmaan ei tarvitse ryhtyä. :D Lisäksi ensi vuonna olisi tarkoitus uudistaa vähän näitä Jipon sivuja ja päivitellä kuulumisia ja kuvia vähän ahkerammin sekä käydä kurkkaamassa muutamat näyttelyt. Jälkikin vähän kiinnostaisi. 31.10.2009 Silmäpeilaus
Tänään oltiin silmäpeilauksessa ja DNA-näytteenotossa Vantaalla. Silmäpeilaus oli Jipon mielestä vähän tylsää, kun piti vaan istua paikallaan. Ihme ADHD! Joka tapauksessa, Jipolla on terveet silmät, jee! Nyt sitten DNA-testin tuloksia odotellessa... ehkä vihdoin paljastuu, ettei tämä otus mikään koira ole vaan joku kumma kissan ja ahman sekoitus höystettynä ripauksella jänistä ja ehkä vähän possuakin... :P
18.10.2009 Luonnetesti ja vielä vähän agia ja tottista
Tänään käytiin luonnetestissä Jokelassa ja yhteispistemääräksi tuli 152 pistettä.
Aika lailla saman mitä luonnetestissä tuli esille on tässä näiden kahden ja puolen vuoden aikana huomannut kyllä itsekin, että siinä mielessä ei hirveästi tullut yllätyksiä. :D Seuraavana olisi sitten varmaan vuorossa se BH-koe jossain välissä... Agility ja tottiskurssi loppuivat tuossa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Jipon kanssa koitettiin vielä 22.9. agikerralla että josko se ottaisi vain häiriötä muista koirista ja sen komentelu johtuisi siitä. Menin siis vähän etuajassa kentälle ja agiohjaajan kanssa katsottiin, että miten putken meneminen sujuu. No, putkihan meni ihan mallikkaasti, Jippo odotti kiltisti lähtölupaa ja meni vauhdikkaasti putkesta läpi. Vaan heti kun kehuin sitä tästä suorituksesta, se alkoi taas räyhätä. No, laitettiin häkkiin jäähtymään hetkeksi kun ei kiellosta ja hihnanyppäisystä huolimatta lopettanut ja koitettiin vähän ajan kuluttua uudelleen. Taas sama juttu: ennen putkeen menoa Jippo oli ihan rauhallinen ja odotti tiiviisti kontaktissa, että saa käskyn mennä putkeen. Käskystä menikin taas mallikkaasti ja ulostulopäässäkin oli ihan nätisti, kunnes kehuin sitä suorituksesta, jolloin se taas riehaantui. Eipä siinä sitten hirveästi muu auttanut kuin todeta, että ei tämän koiran kanssa voi agilitya harrastaa ennen kuin tälle komennusongelmalle on tehty jotain. Suunnitelmissa onkin nyt jossain vaiheessa käydä ongelmakoira- + agilitykouluttajalta kyselemässä neuvoja. Jippo kun selvästi pitää agilitysta ja omasta mielestänikin sitä olisi kiva Jipon kanssa harrastaa, mutta oma osaaminen ei riitä ongelman selvittämiseen. Tokon pari viimeistä kertaa menivät aika rauhakseen, etenkin viimeinen kerta. Jippo toimi todella hyvin ja keskittyneesti, vaikka tehtiin mm. pitkähkö seuraamiskuvio, jossa juostiinkin välissä. Itse pitää jatkossa muistaa treenata löysemmällä hihnalla, koska nyt olen huomaamattani omaksunut tavan hieman ohjata Jippoa pitämällä hihnaa kireällä. Ihan treenien lopuksi otettiin vielä tokohyppyä ja ilmeisesti Jippo näki jotain mahdollisesti liikkuvaa hypyn toisella puolen, koska se ampaisi n. 50 metriä hypyn taakse, jonka jälkeen kutsuttaessa se lähti tulemaan kohti, mutta juoksikin saman verran ohi toiseen suuntaan ja tuntui etsivän jotain. No, mene ja tiedä. Hyvä mieli jäi kuitenkin ylipäänsä sekä agilitytreeneistä, että tokokurssista. Saimme Jipon kanssa paljon hyviä vinkkejä.15.9.2009 Parin viikon tottistelut ja agit
Viime viikolla tokossa käytiin luoksepäästävyyden ja paikallamakuun jälkeen jääviä liikkeitä, eli seuraamisesta maahanmenoa, seisomista ja istumista. Maahanmenossa Jippo menee peräpää edellä ja melko hitaasti. Kukahan sen on mahtanut opettaa menemään maahan istumisen kautta, vaikka kyseiselle herralle on useaan otteeseen sanottu, että jos laitat sen menemään maahan niin sitten etutassut edellä. Maahanmeno on kuitenkin sillä lailla vahva, että Jippo menee maahan myös istumaan käskettäessä... Jep, ei näin. Seisomista liikkeestä ei aiemmin oltukaan harjoiteltu. Pitää itse muistaa, että pysäyttävä käsi ei heilu ja liiku, vaan pysyy ihan paikallaan, eipä siitä kai muuta sanottavaa. Tämän viikon tottistreenit siirrettiin lokakuun alkuun, joten eilen ei käyty tokoilemassa. Ja sitten siihen agilityyn ja murheenkryyniin. Viime viikolla uutena tekniikkana tuli valssi, jota ei oikeastaan päässyt harjoittelemaan yhtään, koska Jippo alkoi komentaa ja haukkua ja näykkiä heti ensimmäisen hypyn jälkeen. Muuten treenattiin keppejä, keinua ja pussia. Tällä viikolla tilanne oli vielä pahempi, eikä Jippo meinannut rauhoittua ollenkaan komentamisen ja näykkimisen jäljiltä, vaan juoksenteli vain ympyrää ja näykki ja haukkui, joten lopputulos oli se, että tehtiin yksi hyppy treenien aluksi ja pari kertaa keinu sitten puolentoista tunnin jälkeen. Keinu meni komentamisen osalta todella hyvin (eli ei komentanut, vaan keskittyi itse keinun tekemiseen), mutta muuten Jippoa jänskätti aika tavalla, eikä se meinannut uskaltaa mennä loppuun asti. Hitaalla vauhdilla ja kunnon kehumisella ja namimäärällä meni kuitenkin pari kertaa päästä päähän. Renkaalla meinasi alkaa taas ryppyillä, joten siirryttiin saman tien pois siitä, eikä tehty sitä. Jipon komentamisongelma tuntuu pahentuvan kerta kerran jälkeen ja itsellä alkaa kyllä olla neuvot aika vähissä. 1.9.2009 Jälleen kerran tottista ja agilitya
Eilen oltiin ekaa kertaa Kati Kekäläisen toko-kurssilla ja jäi hirveän hyvä mieli koko käynnistä. Kati oli mukava ja asiansa osaava ja saatiin hyviä vinkkejä. Asioina tuolla ekalla kerralla olivat luoksepäästävyys, paikalla makaaminen, seuraaminen, pysähtyminen, käännökset, rytminvaihtelut ja luoksetulo. Luoksepäästävyys meni ihan jees, ensimmäisellä lähestymisellä Jippo ponkaisi iloisesti vastaan, mutta tokalla kerralla istui kiltisti paikallaan. Paikallamakuu sujui yllättävän hyvin. Seisoin ensin selkä Jippoon päin ja kuulemma se silloin haisteli ympäriinsä ja katseli minne sattuu. Sitten seisoin pari kertaa naama Jippoon päin ja sehän piti koko ajan kontaktia yllä! Olin ihan iloisesti yllättynyt. Sitten kokeiltiin vielä niin, että olin selin ja selvästi kasvokkain olo oli auttanut, koska Jippo piti katseen tiiviisti minussa. Seuraaminen oli ihan ok, nyt pitäisi pikkuhiljaa jättää palkka pois kädestä. Kun ollaan pysähtymässä, Jippo ennakoi ja meinaa alkaa laahata takapuolta. Voisi namilla hivuttaa eteenpäin, jos meinaa istahtaa liian aikaisin. Käännös oikealle on parempi kuin käännös vasemmalle. Molemmissa käännöksissä voisi aina silloin tällöin palkata suoraan käännöksen jälkeen ja niin vahvistaa sitä. Täyskäännöksessä suurin ongelma oli muistaa että mitenkäs se hihna nyt taas vietiinkään sieltä takaa. Ilman hihnaa meni ihan ok, mutta taas kun vauhti hidastuu, Jippo meinaa laskea takapuolen maahan. Namilla nopeutta ja tiiviyttä täyskäännökseen. Rytminvaihteluissa nopea meni ihan ok, hitaassa saisi olla enemmän eroa normaalin vauhdin ja hitaan vauhdin välillä ja taas vähän ongelmana, että hitaammassa vauhdissa Jippo meinaa alkaa ennakoida pysähtymistä. Luoksetulo tehtiin n. viiden-kuuden askeleen päästä, koska Jipolla on tapana törmäillä ja tuli tosi mallikkaasti ja pysähtyi oikeaan paikkaan. Omien jalkojen asentoon voisi kiinnittää huomiota, tottiksessa jalat yhdessä, mutta pk-puolella voi olla vähän harallaan. Oli hyvä, että saatiin vähän häiriötä mukaan, Jippo oli nimittäin heti katomassa muualle kuin minuun, jos käskytettiin liikkumaan. Tässä saadaan vielä lisää harjoitusta neljänä tulevana viikkona, joten kaiken kaikkiaan tuo kurssi on meille tosi hyvä. Saadaan varmuutta ja vinkkejä liikkeisiin ja on hyvä, että joku sanoo mitä kannattaa treenata ja mikä menee hyvin, kun itse ei kuitenkaan näe omaa tekemistään, eikä itselläni riitä tietämys tai kokemuskaan huomaamaan milloin menee pieleen ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Tänään agilityssä uusina esteinä tulivat keinu ja okseri ja uutena tekniikkana takaaleikkaus. Jippo irtoaa hyvin eteen, joten takaaleikkauksessa ei sitä myöten pitäisi olla kovinkaan paljon ongelmia, kunhan muistaa itse miten niitä käsiä pidetään ja että antaa koiran mennä kunnolla edelle, ettei törmätä. Keinussa ongelmana on vähän liiallinen vauhti ja se, ettei Jippo pysähdy loppupäässä, vaan hyppää joko kontaktin yli tai heittää takapuolen siitä pois, eikä jää odottamaan, että keinun loppupää osuisi maahan. Okserissa ei ollut mitään ongelmia, Jippo hyppää korkealle ja pitkälle ja pikkuhiljaa voidaan pidentää hypyn pituutta. Treenattiin myös itsenäisesti putkea, keppejä, rengasta, puomia ja A:ta. 27.8.2009 Agiliitelyä ja tottistelua
Viime viikolla uusina esteinä tulivat muuri, pussi ja rengas. Renkaassa ei ollut mitään ongelmia, Jippo oli jo suuna päänä menossa siitä läpi ilman mitään houkutteluja tai mitään, vaikka sitä ei ole koskaan hyppyytetty minkään vastaavan läpi. Pussi sujui myös ihan ilman ongelmia niin kauan kuin pussin toisesta päästä näkyi edes vähän valoa. Ensimmäinen kerta kun pussi oli kokonaan kiinni aiheutti vähän hämminkiä ja vauhdin hidastumista, mutta pienellä kehumisella Jippo puski läpi ja seuraavalla kerralla umpinainen pussi ei tuottanut enää mitään ongelmia. Muuria kokeiltiin viimeisenä ja Jippo alkoi varmaan olla jo vähän väsynyt ja sai sitten ihan kunnon hepulin ja juoksenteli päättömästi ympyrää ja hyppi iloisesti muurin yli suuntaan jos toiseen. Kun se rauhoittui, tehtiin ihan vaan pari hyppyä muurin yli käskystä ja lopetettiin ihan suosiolla onnistuneen suorituksen jälkeen. Tällä viikolla uutena esteenä tuli A-este ja sen lisäksi treenattiin puomia, keppejä, rengasta ja kahden hypyn ja putken sarjaa. Kokeiltiin myös ensimmäistä kertaa ihan kunnon kaaressa olevaa putkea ja vaikka Jippo ensin peruuttikin sieltä pois, niin äkkäsi nopeasti mistä oli kyse ja tuntui tykkäävän putken läpi juoksemisesta. A-esteellä ongelmana meinasi aluksi olla vauhti, mutta Jippo oppi jo parin kerran jälkeen säätelemään vauhtiaan niin, että alastullessa se pysähtyi nätisti kontaktille syömään namia, eikä meinannut tupsahtaa ympäri kun etupää pysähtyy äkisti ja takapää ei kerkeä mukaan. Jippo oli jotenkin tavallistakin levottomampi tai innokkaampi etenkin loppuvaiheessa treeniä ja alkoi riehua muutamaankin otteeseen ja rauhoittumisessa meni pidempään kuin yleensä. Mietin, että pitäisiköhän sille antaa jotain aivopähkinöitä ennen treenejä, ettei se olisi ihan tuoreeltaan ja energisyyden huipulla treeneissä vaan jo vähän väsynyt, että se jaksaisi keskittyä paremmin, tai sitten käydä ihan suosiolla pienellä lenkillä aina esteiden välissä. Ensi maanantaina mennään Kati Kekäläisen toko-opetukseen harjoittelemaan alokasluokan liikkeitä, jos vaikka jossain vaiheessa päästäisiin Jipon kanssa ihan alokasluokan kisoihinkin ja siitä sitten pikkuhiljaa eteenpäin. 11.8.2009 Toiset agilitytreenit
Tänään agilityssä uutena opeteltiin puomi ja takaakierto. Takaakiertoa jonkun verran ollaan tosin harjoiteltu edellisen kerran jälkeen ja Jippo hoksasikin aika nopeasti mistä on kyse. Nyt sitten pikkuhiljaa pidennetään matkaa. PUomi oli aluksi vähän hankala, koska Jippo mieluummin söi namit kontaktilta seisten puomin vieressä kuin itse puomilla... Epäilin myös, että puomi tuottaisi Jipolle muutenkin ongelmia, kun se on niin kapea ja korkea ja vähän tutiseva, mutta Jippo meni ihan iloisesti yli. Lisäksi tehtiin muutamia toistoja edellisen kerran esteistä, putkea, keppejä ja hyppyjä. Tällä kertaa Jippo ei edes alkanut riehua niin paljon kuin edellisellä kerralla, vaikkakin muutaman kerran pari haukahdusta tuli. Jippo kuitenkin rauhoittui todella nopeasti joka kerta, eikä alkanut riehua, vaikka hyppyytin sitä muutamia kertoja peräkkäin. Putkikin saatiin tehtyä jo niin, että ei tarvinnut itse olla putken toisessa päässä kuikuilemassa vaan Jipon pystyi lähettämään sinne. Ensi kerralla voisi kokeilla sitten ehkä pientä mutkaa. "Kotiläksyksi" tuli haltuunoton harjoittelu. Sen pitäisi meille olla melko helppoa, koska sitä tehdään Jipon kanssa muutenkin. Pitää ehkä vain yrittää opetella yhtenäistämään sille käskysana. 8.8.2009 Erikoisnäyttely, Tuomarinkartano
Vuoden 2009 belgianpaimenkoirien erikoisnäyttely oli tänään ja tuloksena Jipolla AVO-ERI. Ensimmäinen kerta avoimessa luokassa, luokkaan ilmoitettu 40 koiraa ja tervuereneja reippaasti yli 150. (Nyt pitäisi enää osata suomentaa ranskalaisen tuomarin arvostelu...) Päivä oli aurinkoinen, kuuma ja pitkä, mutta näyttelystä mukaan tarttui Jipolle kevythäkki ja ohjaajalle treeniliivi ja treenihihna. Itseni lisäksi siis myös rahaa paloi. Seuraavasta näyttelystä ei sitten olekaan tietoa; jossain voisi piipahtaa, mutta mitään ei ole juuri nyt suunnitteilla.
4.8.2009 Ekat agitreenit, paino ja tottista
Tänään oli ensimmäistä kertaa agility-treenit. Viime viikolla oli toeriaosuus, mutta tällä viikolla päästiin jo kokeilemaan ihan käytännössä. Opeteltiin keppejä, putkea ja hyppäämistä. Kepit meni namin ja ohjastinhihnojen avulla ihan ok, mutta en ole ihan varma tajusiko Jippo vielä jutun pointtia. Omaa asentoa pitää myös muistaa tarkkailla ja jos joutuu näyttämään namia, näyttää sitä koiran puoleisella kädellä ja muistaa pitää rintamasuunta kuitenkin eteenpäin. Hyppy oli aluksi aika kamala. Jippo riehaantui täysin hypättyään ensimmäisen kerran, joten mentiin vähän rauhoittumaan sivumpaan. Rauhoittumisen jälkeen Jippo hyppikin oiken nätisti lähettämällä ja kutsumalla. Saattamalla en uskaltanut kokeilla, koska Jippo olisi saattanut kuumentua vieressä juoksemisesta, enkä halunnut pilata siihen asti hyvin mennyttä hyppytreeniä sillä, että Jippo olisi taas riehaantunut. Putki oli Jipon mielestä aika outo kapistus. Se ei aluksi meinannut tajuta, että minkä ihmeen takia siitä pitäisi mennä läpi mamin luokse, kun sen kiertämällä pääsisi ihan yhtä hyvin! Jippo kun on sen verran korkea, että se näki kätevästi putken yli kuinka kykin putken toisessa päässä namin kanssa. No, lopputulos oli sitten se, että makasin mahallani putkessa puoliksi ja ilmeisesti kyyristelystä madaltunut asento sai Jipon sitten viimein tajuamaan, että putkea pitkin pääsee namin (tai mamin?) luokse. Sitten ei ollutkaan enää mitään ongelmaa putkeenmenon kanssa, eikä Jippo aristellut yhtään. Jee. Kotiläksyksi tuli takaakierto, mikä voi meille olla melkoinen haaste, koska Jippo on jotenkin pienestä pitäen aina kiertänyt kaikki pylväät ja pömpelit ihmisen puolelta niin, ettei hihnaa ole koskaan tarvinnut setviä puun takaa. Lisäksi Jippo ymmärtää myös "kierrä"-käskyn, joka tarkoittaa, että pitää tulla nimenomaan ihmisen puolelta. Pitää ottaa joku toinen käskysana takaakiertoon... Treenit olivat vallan mukavat, mutta olisivat olleet vielä mukavammat, jos ei koko ajan tarvitsisi vähän stressata, että missä vaiheessa Jippo alkaa riehua. Paras riehunnan lopetuskeino agitreeneissä oli se, että kun Jiposta sai kiinni, käänsi huomion ihan muualle ja jatkoi vasta kun Jippo oli rauhoittunut. Toivottavasti säännöllinen treenaus ja tuo nimenomainen rauhoituskeino alkaisivat tuottaa tulosta. Se oli kuitenkin nimittäin edistystä, että Jippo tuli lähelle, vaikka yrittikin näykkiä, eikä alkanut tehdä tyypillisiä nopeita kaarroksiaan. Voi huokaus. En oikein enää tiedä mitä tämän ongelman kanssa tekisi. Onko meillä johtajuus pielessä vai mikä mättää? Jippo on nykyisin aika hoikassa kunnossa. En tiedä johtuuko se kesästä, koska se oli viime kesänäkin hyvin hoikassa kunnossa, jopa hoikemmassa kuin nyt. Alimmillaan viime kesänä se painoi vain 19 kiloa. Ei se nytkään paina kuin n. 22 kiloa. Olen suurentanut sen ruoka-annosta, mutta ehkä on liian kuuma tai jotain kun se ei useimmitenkaan syö ihan kaikkea. Sitten kun se peuhaa ulkona kuumassa ja kahlailee ja kaikkea niin energiaa kuluu kuitenkin enemmän kuin talvella. Tai ehkä sillä on talvella niin paljon enemmän turkkia, että se painaa enemmän ja luut ei tunnu niin selvästi? Ei niin, että se olisi mitenkään kalju nytkään... Viikonloppuna olisi erkkari ja Jipon ensiesiintyminen avoimessa luokassa. Se on sen verran pieni ja hento, että saas nähdä mitä tuomari tykkää. Tai jos sen veisikin narttukehään kun kaikki vastaantulijat aina kysyy, että onko se narttu... Tekisi mieli osallistua johonkin alokasluokan möllitokokokeeseen, että tietäisi vähän miten me pärjättäisiin. Tekisi myös mieli osallistua jollekin tokokurssille, kun ei omat koirankoulutustaidot riitä minkään uuden opettamiseen, kun en tiedä, että miten pitäisi opettaa. Jonkun pitäisi siis kouluttaa kouluttajaa. 20.7.2009 Lisää agiliitelyä ja treeniaikataulutusta
Meidät hyväksyttiin KAT:n agilityn alkeiskurssille! Jee! Olen myös tutkaillut mitä liikkeitä tokon alokasluokkaan kuuluu ja miettinyt miten Jippo niistä pärjää sekä suunnitellut treenejä ko. liikkeitä silmälläpitäen. Tällä hetkellä liikkeiden tilanne meillä on suurinpiirtein tämä: Luoksepäästävyys Paikalla makaaminen Seuraaminen kytkettynä Seuraaminen taluttimetta Maahanmeno liikkeestä Luoksetulo Seisominen liikkeestä Hyppy Suunniteltu treeniaikataulu: Katsotaan miten tämä aikataulu alkaa toimia. Turha yrittää treenata kaikkea samana päivänä. Joka päivä vähän jotain erilaista ja lyhyitä treenikertoja niin Jippokin jaksaa pysyä valppaana. 12.7.2009 Agiliitoa ja näykkimisongelma
Taas näköjään vierähtänyt pari kuukautta viimeisimmistä kuulumisista... Juhannuksena oltiin taas maalla ja Jippo suhtautuu ihanan välinpitämättömästi muihin koiriin, ylipäänsä muihin eläimiin ja ihmisiin. Nenän edestä juokseva pikkukaritsalauma vähän villitsi, mutta kiltisti ensimmäisestä käskystä Jippo jätti nekin rauhaan. Kesäkuun loppupuolella käytiin Keravan agilityteamin agilitykatselmoinnissa ja heinäkuun aikana tulevat tulokset siitä, päästäänkö mukaan agilityn alkeisryhmään. Agikatselmoinnista jäi itselleni todella hyvä mieli, vaikka se ei ihan täydellisesti mennytkään. Katselmus koostui viidesta eri "tehtävästä", joissa tarkkailtiin koiran ja ohjaajan yhteistyötä ja koiran hallittavuutta. Tuo hallittavuus-sana vähän alunperin pelotti, kun oli erikseen vielä sanottu, että kyseessä ei ole mikään tottelevaisuuden testaus ja kun me nyt kuitenkin ollaan lähinnä harjoiteltu käskystä asioiden tekemistä.Ensimmäinen tehtävä oli seistä rivissä muiden "kokelaiden" ja näiden koirien kanssa ja antaa koiran katsoa, miten vähän matkan päässä edessä pieni jackrusselinterrieri meni läpi lyhyttä agilityrataa. Tässä osiossa olin jotenkin niin hirveän ylpeä Jiposta, kun se seisoi kiltisti jackrusselia katsellen ja täysin äänettömästi. Molemmilla puolella olleet koirat äityivät vallan villeiksi ja haukkuivat ja tempoivat hihnassaan. Jippoakin selvästi kiinnosti se mitä jackrussel teki, koska se hivuttautui vähitellen lähemmäs rataa. Ei kuitenkaan niin, että hihna olisi kiristynyt tai että se olisi temponut. Kun jackrussell oli lopettanut, Jipon ensimmäinen teko oli, että se tuli viereeni seisomaan seurauskohdalle ja otti kontaktin. o_O Toinen tehtävä oli pujotella ringissä seisovien muiden kokelaiden ja näiden koirien välistä ja palata omalle paikalleen. Olin todella huolissani tästä, koska suurin osa ryhmämme koirista oli tyttökoiria ja Jipolla tunnetusti ei paljon järki päätä pakota (muutenkaan, mutta etenkään) kun on tyttökoria lähellä. Vaan kuinka ollakaan! Kun tuli meidän vuoromme, heitin patukan kainaloon (en edes sanonut seuraa-käskyä) ja Jippo seurasi täydellisessä kontaktissa koko sen kuuden ihmisen pujottelun! O_O Siis mitä ihmettä! Mitä tälle koiralle on tapahtunut?! Kenen koiraan se on vaihdettu Nahkelan tottistreeneissä? Kolmas tehtävä oli mennä koiran kanssa namikipon ohitse ja koiran oli tarkoitus kiinnittää huomiota ohjaajaan, ei ihanaan herkkunakkiin namikipossa. Ensimmäisellä ohituskerralla (patukka kainalossa) Jippo melkein söi nakin, mutta pienestä kutsusta ja patukkaa rapisuttamalla Jippo jatkoi ihan iloisesti sivulla. Toisella ohituskerralla nakki houkutti edelleen, mutta vähän vähemmän ja palautuminen sivulle kävi tosi nopeasti. Kolmannella ohistukerralla kainalossa oleva patukka olikin paljon kiinnostavampi kuin nakki. Jes! (Neljännellä ohituskerralla nakin sai sitten ihan luvan kanssa syödä.) Neljäs tehtävä oli luoksetulo. Kun katselmuksen vastaanottajatyypit kysyivät, että jääkö Jippo paikoilleen istumaan kun sen jättää, vastasin itsevarmasti että jää. Jätin Jipon istumaan ja kävelin n. 15 askeleen päähän. Kun käännyin katsomaan niin kyllähän Jippo ihan kiltisti istui paikoillaan, mutta nuuhki samalla hyvin välinpitämättömän näköisenä maata. Kiitos vaan, valpas ja toimintavalmis koirani! Jippo ei meinannut edes tajuta ensimmäistä luoksetulokutsua ja reagoi vasta uuteen kutsuun. Sitten se pyyhälsikin oikein iloisesti ja vauhdikkaasti luokse. Sain sen kytkettyä ja olimme palaamassa omalle paikallemme kun Jippo alkoi äksyillä. Se haukkui ja yritti näykkäillä, eli normaalia "Jippomeininkiä". Onneksi se rauhoittui myöskin hyvin nopeasti. Viides ja viimeinen tehtävä oli leikkiä koiran kanssa ja sehän on meidän bravuuri! Jippo innostui patukasta heti ja leikittiin saalistusleikkiä ja Jippo sai voittaa patukan, jonka jälkeen se tuli lähelleni nakertamaan sitä ja varastin sen aina kun sen huomio herpaantui. Vaikka päivä oli todella kuuma ja oltiin jo melkein tunti seisty ja puuhattu porottavalla kentällä, Jippo jaksoi leikkiä ja peuhata. (Loppupäivä kotona menikin sitten suurimmaksi osaksi nukkuessa.) Oma mielipiteeni on, että meidän ei ehkä kuitenkaan kuuluisi päästä vielä harjoittelemaan agilitya, koska Jippo edelleen silloin tällöin kuumenee niin paljon, että alkaa juosta ympärillä, haukkua ja näykkiä. Tätä tapahtuu etenkin luoksetulon jälkeen, esteen yli hyppäämisen jälkeen ja silloin kun Jippo ei ymmärrä, mitä sen pitäisi käskystä tehdä. Silloin kun Jippo on hihnassa, tilanne rauhoittuu hyvinkin nopeasti, koska saan sen vaadittua sivulle. Suurin ongelma on siinä, jos Jippo on vapaana, koska silloin se pääsee kiertämään tarpeeksi kaukaa, ettei siitä saa kiinni. Tällaisissa tilanteissa se, että itse poistun paikalta jonnekin, minne Jippo ei näe tuntuu rauhoittavan Jipon parhaiten. Jossain vaiheessa koko näykkimis- ja haukkumisongelma oli aika lailla kitketty pois, mutta nyt jostain syystä Jippo on alkanut tehdä sitä uudelleen. Komentaminen ja "suuttuminen" vain yleensä pahentaa asiaa ja kokonaan huomiotta jättäminen, mutta paikalla pysyminen on aika lailla mahdotonta, koska jos pienestä näykkäisystä ei tapahdu mitään, Jippo näykkäisee vähän kovempaa ja lisäksi sillä on inhottava tapa tökätä kuonolla terävästi takareiteen. Pitäisi varmaan mennä johonkin tyhjään koirapuistoon tai johonkin muuhun ei kovin isoon aidattuun paikkaan ja yrittää saada Jippo riehaantumaan hyppyyttämällä yms. niin paljon, että se alkaisi näykkiä. Sitten itse poistuisi aitauksesta, seisoisi muutaman minuutin selkä päin koiraa ja kävisi sitten kytkemässä sen ja menisi suoraan kotiin ja olisi kiinnittämättä yhtään mitään huomiota koiraan koko matkan aikana. Osoittaisi, että käytös ei ole toivottua ja että siitä seuraa vain kaikkea tylsää... Tai vaihtoehtoisesti pitäisi koiraa kytkettynä, jolloin voisi esimerkiksi laittaa sen autoon rauhoittumaan muutamaksi minuutiksi, jos se alkaa riehua. En sitten tiedä, että aiheuttaisiko näistä ensimmäinen vaihtoehto sen, että se ei tajuaisikaan, että se riehuminen on epätoivottua, kun se kuitenkin vietäisiin kotiin rauhoittumisen jälkeen. Toisessa vaarana on se, että se alkaisi pitää autoa rangaistuksena ja normaalitkin matkat autossa saisivat sitten ikävän leiman. Mutta, odotellaan tässä nyt heinäkuu, että millaiset tulokset katselmoinnista tulevat. Jos päästään treenaamaan niin se on kiva ja vaikka ei päästäisikään niin itseäni se ei edes haittaa, koska tiedän, että meillä on vielä tekemistä ihan perustottelevaisuudessakin ja etenkin jos tuloksissa on eritelty syitä niin tiedetään mitä osa-alueita parantaa ja kokeillaan sitten keväällä tai ensi syksynä uudestaan. Katselmoinnissa parasta oli kuitenkin ehdottomasti se, että pääsi näkemään miten Jippo käyttäytyy paikassa, jossa on paljon koiria ja vieraita ihmisiä. 8.5.2009 Loishäätöä ja kevättreeniä
Pari vuotta selvittiin ilman yhtäkään punkkia kunnes sitten pari päivää sitten silmään osui hassu möllykkä Jipon oikean korvan edessä. Pieni punkinrääpäle! Seuraavana päivänä hankittiinkin sitten punkinpoimija ja samalla reissulla punkkipanta. Viime kesänä punkkipanta osoittautui paljon kätevämmäksi kuin aiemmin käyttämämme Expot, koska Jippo osoitti yllättäen mieltymyksiä uimiseen ja kahlailuun. Matokuurikin loppui eilen, eli nyt on taas hetkeksi turvattu sisäisten ja ulkoisten myötäeläjien karkotus. Valon lisääntyessä treenausintoakin on tullut enemmän ja nyt ollaan treenailtu ihan tarkoituksella melkeinpä joka lenkillä. Lenkin varrelta on kätevä napata joku keppi mukaan ja sitten sopivan hetken ja paikan tullen leikkiä perusasento- ja seuraamisleikkiä. Jipon aivoton ilme tosin yleensä sanoo "keppi! keppi! keppikeppikeppikeppi!". Ulkona on vaan lisäksi niin kamalasti ihania hajuja, että silloin tällöin keskittyminen on ihan mahdotonta. Silloin sitten mennään ihan suosiolla hetki nenän perässä ja kokeillaan vähän ajan päästä uudelleen. Jippo on hirveän miellyttämishaluinen ja tuntuu tekevän kaiken innoissaan ja riemuiten, paitsi silloin kun ohjaaja on vähän epäselvä tai muuten mokaa. Silloin Jipon kiinnostus lopahtaa melkein saman tien, ainakin hetkeksi. Armoton rankaisija. Viimeksi harjoiteltiin maassaoloa ja maahanmenoa. Luoksetuloharjoitukset unohtuu melkein aina. Pitää ehkä nyt viikonlopun aikana ottaa ihan tarkoituksella niitä, Jippo kun tulee edelleen aika kovaa päin. Ehkä tietysti ihan positiivista, että se haluaa nopeasti luokseni...? Tulostin tuossa myös netistä tietoa BH-kokeesta ja alkoi vähän hirvittää mitä kaikkea siellä pitäisi osata! Eniten ehkä huolettaa paikallaolo, kun Jippo tykkää jahdata nopeasti liikkuvia lehtiä ja on ihan innoissaan muista eläimistä niin luottamus siihen, että koira pysyisi paikalla käskettäessä ei ole kovin suuri. No, me treenaillaan nyt kesä oikein kunnolla ja katellaan sitten tuossa syssymmällä enemmän tuota BH:ta. Aikeissa olisi myös pyrkiä johonkin syksyllä alkavalle agilityn alkeiskurssille niin saataisiin jotain uutta kivaa yhteistekemistä. (Jos me johonkin päästään niin säälin jo sohvaperuna-itseäni valmiiksi kaikesta siitä juoksemisesta...) Jonkun näyttelynkin voisi käydä katsastamassa tässä alkukesästä ja katsella että miten näyttelykäyttäytyminen sujuu - oliko viime näyttely vain joku kumma poikkeus vai olisiko Jippo sittenkin ehkä vähän kasvanut ja rauhoittunut ja tullut näyttelyfiksummaksi treenailujen myötä. 9.4.2009 Treenailua ja kuulumisia
Voisi varmaan alkaa pitää jotain vähän laajamittaisempaa treeniblogia niin voisi sitten myöhemmin lueskella että mitä kaikkea on tullut tehtyä (väärin?). Melkeinpä joka päivä treenaillaan vähän, pääasiassa ruuanannon ja sisäänmenon yhteydessä. Jippo saa luvan syödä sitten kun istuu nätisti perusasennossa ja ottaa kontaktia. Tämä rutinoittaminen on selvästi parantanut myös Jipon ruokahalua kun aiemmin syöminen oli vähän satunnaista. Nyt ruoka on vähän kuin palkka onnistuneesta perusasennosta, joten maittaa paremmin. Ollaan lisäksi treenailtu seuraamista, maahanmenoja, vauhdikkaita istumisia, luoksetulon törmäilemättömyyttä (alkaa sujua jo aika hyvin) ja paikallaanoloa. Suurimmaksi osaksi ollaan treenailtu ihan kotiympäristössä melko häiriöttömässä tilassa, mutta muutaman kerran on tullut harjoiteltua etenkin kontaktia ihan kunnon häiriöisessä ympäristössä. Oli juoksevia lapsia, koira ja polkupyörä ja toisella puolen vielä autotie. Selvästi enemmän joutui (ohjaaja) tekemään hommia, että Jipon kiinnostus pysyi yllä, eikä lähtenyt haistelemaan ympäriinsä. Lapset ja muut häiriöt eivät tuntuneet kiinnostavan juuri ollenkaan, mutta hajut tosiaan sen sijaan harhauttivat. Leikkiminen ei kiinnostanut Jippoa yhtään, mutta onneksi Jippo on sen verran ahne ja perso ruualle, että nakit tekivät tehtävänsä. Kovin pitkiä aikoja Jippo ei jaksanut keskittyä kerrallaan, eikä edes tehty harjoituksia hirveän kauan. Hyvä maku jäi kuitenkin näistäkin kokeiluista, koska Jippo haki itse kontaktia ja seurasi mallikkaasti. Seuraavaksi voitaisiin lähteä ihan säännöllisesti johonkin paikkaan treenailemaan, mistä löytyy jonkin verran häiriötä, mutta ei ihan hirveän paljon ja sitten kasvattaa häiriön määrää asteittain. Lumet ovat aika lailla sulaneet ja keväinen maa on täynnä kaikkia jänniä hajuja. Jipolta lähtee karvaa taas niin paljon kun vaan jaksaisi harjata. Pitää ehkä oikeasti alkaa pian tehdä lankaa ja neuloa sukat tai lapaset. 1.3.2009 Synttärijuhlat!
Kaksi vuotta tulee huomenna täyteen ja tänään juhlistettiin makkarasiilin (tosin meidän makkarasiili ei ollut paistettu) ja muiden kivojen juttujen ja tuttujen parissa ko. tapahtumaa! Vieraita oli hurrrrjasti, lahjoiksi tuli puruluu, naminpiilotuspulmalelu ja herkkukoiranruokaa. Rapsuttajia riitti joka tassulle ja juhlijoiden lähdettyä Jippo kuukahti onnellisesti huokaisten olohuoneen matolle.
18.1.2009 Sertijahti alkanut!
Huhhui! Kaksivuotissynttärit lähestyvät ja niiden myötä joudutaan näyttelyissä osallistumaan avoimeen luokkaan. Tänään käytiinkin viimeisen kerran näyttelyssä nuorten luokassa ja eipäs mennyt ollenkaan pöllömmin! Saatiin ihka ensimmäinen serti! Kokonaisuudessaan näyttelyn saalis oli NUO-ERI1, PU1, SERT ja VSP. Hyvä Jippo! Huomaa, että Jippo on rauhoittunut hirveästi verrattuna edelliseen näyttelyyn ja ilmeisesti tyttömäinen sirouskin alkaa pikkuhiljaa väistyä, vaikka eihän sitä itse huomaa niin selvästi kun koiraa joka päivä näkee.
12.1.2009 Uusia kuvia
Yhtäkkiä heräsin siihen, että Jiposta ei juuri ole sivuilla pentukuvia kotiutumiskuvien lisäksi, joten pistinpä pystyyn pentukuvagallerian, jossa samalla näkee myös Jipon kehitystä noin viisikuiseksi asti.
6.1.2009 Palapeli!
Äiskä pisti sivuille hienon palapelin!
24.12.2008 Hyvää joulua!
27.11.2008 Lonkka- ja kyynärkuvaukset
Lonkka- ja kyynärkuvausten tulokset tulivat tänään postissa - kyynärät 0/0 ja lonkat A/A. Lumen tulo on villiinnyttänyt Jipon täysin. Kinoksissa on kiva hyppiä ja loikkia ja saalistaa olemattomia asioita kuin kettu konsanaan. Punaruskea koira onkin useimmiten melko valkoinen lenkkien jälkeen...
8.11.2008 Ensimmäinen nukutus
Maanantaina käytiin lonkka- ja kyynäräkuvauksissa ja Jippo nukutettiin ensimmäisen kerran elämässään. Koskaan ei ole tainnut olla niin rauhallinen koira! Kotiin päästyä askel oli horjuva, takapää meinasi valahtaa aina istumaan ja Jippo nukahteli vähän väliä. Seuraavana päivänä oli muuten 22.10.2008 Näyttelyt takana
Nyt on tämän vuoden kaikki näyttelyt käyty. Voittajanäyttely oli jonkin aikaa suunnitelmissa, mutta ei nyt kuitenkaan mennä sinne, vaan pidetään näyttelytaukoa ainakin ensi kevääseen, ellei jopa kesään saakka. Sitten kun joskus taas näyttelyyn mennään niin näytellään AVO-luokassa, eikä Jiposta vielä ole sinne kun se on tommoinen pieni rääpäle ja kehäkäyttäytyminen sen mukaista.
14.9.2008 Unelmakäytöstä
Eilisaamu vierähti taas yhdessä koiranäyttelyssä. Tällä kertaa Jippo käyttäytyi kuin unelma, ainakin verrattuna muutamaan aikaisempaan näyttelyyn. Juostessa pikkuherra ei yrittänyt kertaakaan näykätä ohjaajaa tai hihnaa ja juoksurytmi oli nimenomaan juokseva, ei laukkaava. Tyylikkäästi seisominen paikoillaan pysyen on vielä hakusessa. Tälle vuodelle on luvassa vielä kaksi näyttelyä. Sen jälkeen pidetään kunnolla treeni- ja käyttäytymisharjoittelutaukoa ja katsellaan näyttelytilannetta uudemman kerran kunhan massaa ja rotevuutta on tullut lisää. Vaula-Riikka Heikkilän ottama kuva Porvoon näyttelystä: 13.9. Porvoon näyttely
6.9.2008 Koiranäyttelyilyä
Käytiinpä taas koiranäyttelyssä. Syyskuinen Helsingin vinttikoirakeskuksen kenttä oli yllättävän lämmin ja täynnä paarmoja. Paarmojen metsästys toimikin Jipolle hyvänä ajanvietteenä kehän ollessa myöhässä. Kotiin kannettiin punainen ja keltainen nauha, eli tuloksena oli NUO-EH3. Kehässä juokseminen oli Jipon mielestä tylsää, jos ei voinut samalla purra ihmistä reidestä. Juoksutreeniä on siis jatkettava ja muutakin kehäkäyttäytymistä voisi vähän harjoitella.
17.8.2008 Ei-niin-unelmakäytöstä
Jippo näytti "parhaat" puolensa Heinolan koiranäyttelyssä kehässä ja oli aivan täydellinen haukkuva ja lahkeeseen kiinni käyvä riiviö aina kun piti liikkua ja keskittymiskyvytön adhd-ipana aina kun piti olla paikallaan. Arvosteluksi kroatialaistuomarilta tuli NUO-EH4. Seuraavaan näyttelyyn on aikaa kolme viikkoa ja toivotaan, että juoksutreeni alkaa siihen mennessä tehota.
10.8.2008 Ekaa kertaa nuortenluokassa
Jälleen yksi näyttely takana. Ensimmäistä kertaa oltiin nuorten luokassa ja arvostelutulos oli H ja kehässä oleminen ja kehässä liikkuminen pääsyynä. Luvassa siis tiukkaa juoksutreeniä ennen ensi viikonlopun näyttelyä Heinolassa.
2.7.2008 Uusi galleria!
Sanoista tekoihin. Jipon kuvia voi nyt katsella ihkauusista gallerioista kuva-sivulla! Myös 2008-vuoden juhannuksesta on nyt kuvia nähtävillä.
28.6.2008
Neljäs näyttely takana. Järvenpään kaikkien rotujen näyttelyssä tulos oli JUN-EH2. Viimeiset kaksi viikkoa onkin aika pitkälti mennyt Merikarvialla lokoiluun ja piakkoin lienee kuviakin luvassa maalla vietetystä juhannuksesta. Muuten mietteissä on halu aloittaa agility syksyllä ja perustottiksen tehotreenaus pitkin kesää. Jipon sivuilla alkaa myös olla kuvia sen verran paljon, että suunnitelmissa on tehdä kuvasivuista kuvagallerioita, ettei joka sivulla olisi paljon isoja kuvia, että sivujen lataus olisi nopeampaa. Loppuvuoden näyttelyt näyttävät sijoittuvan enemmänkin syksyyn ja nyt pidetäänkin taas pientä näyttelytaukoa elokuulle asti.
24.5.2008 Kesäretki Tampereelle
Päätettiin tehdä kesäretki Tampereelle sukuloimaan ja tapaamaan uusia koirakavereita ja tutustumaan uusiin metsiin ja maisemiin. Takaisintulomatkalla huoltoasemalla oli paljon voikukkia!
10.5.2008
Kevät ja aluillaan oleva kesä ovat täynnä hajuja ja elämää ja kaikkea uutta ja kiinnostavaa. Karvaa on lähtenyt kassikaupalla. Muuten elämä jatkaa samoissa uomissa.
15.3.2008
Kolmas koiranäyttely takana ja tuloksena JUN-EH. Vähän pelotti ja pahat lattiat olivat liukkaat! Tampereella käynti ja sen jälkeinen koirapuistoilu kahden mastiffin kanssa saivat aikaan hirmuisen janon ja pesulle päätymisen.
2.3.2008 1-v!
Jee! 1-v synttärit! Synttärilahjaksi Jippo sai uuden räsyluun (edellinen syötiin rikki) ja kaakattavan pupulelun. Pupulelun kaakattava osuus oli revitty irti noin viidessä minuutissa ja pupun muutkin sisukset oli levitelty ympäri asuntoa. Jee!
1.3.2008
Mami lisäsi hienon otsikkokuvan sivuille!
28.2.2008 Blu!
Käytiin kivan Vani-tädin luona peuhaamassa suurinpiirtein samanikäisen dogo argentino Blun kanssa ja haistelemassa ja kummastelemassa kisuleita. Muutaman tunnin puuhastelu ottikin voimille kunnolla ja loppuilta meni sikeästi nukkuessa.
20.1.2008 Toinen näyttely
Huh huh. Toinen koiranäyttely takana. Taas hirveästi hirmuisia kaksi- ja nelijalkaisia karvaisia ja karvattomampia kavereita. Lahden ryhmänäyttelystä mukaan tarttui jos jonkinlaista: vaaleanpunaista ja punaista (JUN ERI1) sekä sinistä (PU2) ja vaaleansininen ruusuke (V-SERT). Kotiin päästyä kaikki olivat tyytyväisiä kun Jippokin sai maukkaan luun.
17.1.2008 Uusi vuosi ja uudet kujeet
Uudenvuodenaatto meni rauhaisasti makoillen ja raketeista piittaamatta ulkoillen. Alkuvuodesta vaihdettiin ruokaa, josko silmien ympäristö, nenänpäällinen ja suupielet alkaisivat taas kasvaa karvaa.
14.12.2007 Eka näyttely!
Käytiin 9.12. ihan ekaa kertaa näyttelyssä ja juuri ja juuri junnuluokassa kun 9kk tuli täyteen viikkoa ennen näyttelyä. Kamalasti oli koiria ja ihmisiä ja kaikkea! Ja sitten piti juosta jossain ihmeellisessä kehässä! Velipoikakin oli siellä ja hui hirmuista kun se oli paljon isompi ja punaisempi! Kaiken kaikkiaan hyvä kokemus sekä eläimelle että eläimen ihmisille. Mukaan kotiin tuli punainen EH-nauha. Jee!
17.11.2007 Juoksuhaudat
Käytiin tänään Länsimäessä lenkkeilemässä vanhoilla juoksuhaudoilla valkean 26.10.2007 Tuupovaarailua
Vietettiin vajaa viikko Tuupovaarassa temmeltämässä Kingin kanssa. Ensikosketus lumen ja jään kanssa sujui myös varsin hyvin.
15.9.2007 Ei me mitään varashälytintä tarvita
Tänään JOKU *kröhöm* kävi sotkemassa keittiön! Kamalaa! Iskä ja äiskä oli ea-kurssilla ja Jippo-poika joutui vahtimaan kotia IHAN YKSIN! Onneksi urhea Jippo oli paikalla ja ajoi pahat... mitänenytolikaan... SOTKIJAT pois. Joo... Äiskä siivoaa...
12.8.2007
9.8.2007 Sukkaepisodi, osa 3
Toinenkin syödyistä sukista ilmestyi tänään aamulla ehjänä joskin limaisena. Eli enää hiirenraatoa odotellessa...
6.8.2007 Sukkaepisodi, osa 2
Toinen sukka saatiin takaisin jonkin aikaa sitten ehjänä, tosin muutamaan kertaan syötynä. Toisesta sukasta ei ole kuulunut vielä mitään. Sitä odotellessa... Eilen oli sitten vuorossa hiirenraato. Viikonloppu kului äiskän ja iskän kaverilla hoidossa ja ko. henkilön kissa oli yön aikana tuonut ovelle saalistamansa hiiren. Jippo, suuri saalistaja, reippaana poikana löysi sen ja nielaisi. Nyt sitten odotellaan pieniä luita...
1.8.2007 Sukkaepisodi, osa 1
Emännän sukat syöty kirjaimellisesti ja kokonaan. Nam.
31.7.2007 Rokottelua
Tänään käytiin hakemassa rabiespiikki ja samalla päästiin taas peuhaamaan Jetron ja Tuskan kanssa ja mylläämään Ninan nurmikkoa.
25.7.2007 Hampaat tallella!
Tänään lähti viimeinenkin kulmahammas leikin tiimellyksessä ja pehmolelukirahvi oli tosi teurastetun näköinen sen jälkeen. Matokuurin viimeisetkin tabletit katosivat iloisesti nakinpalaan kätkettyinä.
20.7.2007
Jippo 20vk!
14.7.2007 Hammaskato!
Kaksi kulmahammasta lähti mantikorin kanssa painiessa. Emännän silmälasit tuhottu. Kotiin tuli pieni musta Musca-tyttö pariksi päiväksi hoitoon. Se ei ole ollenkaan kiva, kun se murisee aina kun sen kanssa yrittää leikkiä. Naiset!
27.6.2007 Nam nam!
Kiva eläinlääkäritäti antoi hyviä nameja ja kai se vähän piikittikin samalla.
26.6.2007 Maatilaloma
Lomailemassa Porin liepeillä maatilalla 20.6.-26.6. Oli lampaita, lehmä, heposia, sikoja, lapsia, vuohia, kanoja ja kääpiösnautsereita haisteltavana! Kuvia
21.5.2007 Rokotusta ja leikkikavereita
Jee, leikkimässä siskon ja veljen kanssa Nahkelassa! (Ja saamassa rokotusta.) Kuvia
20.4.2007 Iik!
Hui kamalaa! Ihan vieraita ihmisiä ja ihan vieras uusi paikka! Iik! Kolmen tunnin automatka uuteen kotiin sujui varsin kivuttomasti kun Jippo nukkui koko matkan sylissä. Jippo 19vk, 14.7.2007. Kuvan otti Antti Iso-Markku |
|
